Jos aikoo saavuttaa jotakin suurta, rohkeutta koetellaan monta kertaa. -John Henry Newman
Muutoksen aikaansaaminen vaatii ihmiseltä todella suuren määrän rohkeutta. On helppo jäädä elämään siten miten kokee olonsa turvalliseksi ja helpoksi, mutta vaatii suurta rohkeutta muuttua silloin, kun se on pelottavaa ja epämiellyttävää, mutta samalla oikein. Kuinka paljon jätämmekään tekemättä ja kuinka vähän uskallammekaan kasvaa, koska haluamme olla onnellisia koko ajan. Rohkeutta on toimia vastuuntuntoisesti ja oikein silloinkin, kun se on pelottavaa ja vaikeaa. Rohkeutta on olla oma itsensä.
Olen joskus katkera siitä, että koen toisien pääsevän helpommalla elämästä. Vaikka järkeni sanoo, että kaikilla on omat ristinsä kannettavana, olen turhautunut omasta rististäni, joka tuntuu isommalta kuin muiden. Joku viisas sanoi joskus, että meidän tulee keskittyä omaan tehtäväämme ja kasvuumme vertailematta sitä muihin. Olemme vastuussa vain itsestämme ja omista tekemisistämme. Meidän tulee olla nöyriä ja rohkeita, jotta osaamme sopeutua uudenlaiseen elämään. Kaikki mitä meille tapahtuu kasvattaa ja kypsentää meitä, jotta löytäisimme ja toteuttaisimme oman tarkoituksemme. Rohkeutta on olla oma itsensä.
Tunnen paljon ihmisiä, jotka elävät ollakseen onnellisia joka päivä välittämättä siitä, kuinka sen onnen kunakin päivänä tavoittavat. Oikealla ja väärällä ei ole merkitystä, vaan onnellisuudella. Miksi en ajattelisi samalla tavalla? Emmekö ole täällä juuri sitä varten, että voisimme olla onnellisia. Eikö se ole kaikkien tavoite elämässä? Pyrin olemaan se muutos, mitä haluan ympärilläni tapahtuvan. Pidän rohkeutena ja kunnioitan ihmisiä, jotka ottavat vastuun muustakin kuin itsestään ja onnestaan, koska he ovat ihmisiä jotka muuttavat maailmaamme. Meillä jokaisella on elämässämme kuitenkin tarkoitus, huolimatta siitä, olemmeko rohkeita vai emme. Meidän tulee vain löytää rohkeus oman tarkoituksemme löytämiseen ja voimaa olla vertailematta sitä muiden tarkoituksiin. Rohkeutta on olla oma itsensä.
Paniikkihäiriön kanssa elämisessä rohkeutta on selvitä arjesta päivittäin; mennä kauppaan, tavata ystäviään ja kulkea julkisilla tai matkustaa, vaikka se tuntuisi maailman lopulta. Rohkeutta on kohdata pelkonsa, mutta myös myöntää milloin ei siihen pysty. Rohkea mieli hyväksyy asiat, mitä se ei voi muuttaa ja keskittyy niihin asioihin, jotka ovat muutettavissa. Ei ole heikkoutta, jos ei pysty tekemään kaikkea, mitä niin sanotusti pitäisi pystyä tekemään. Rohkeus on toivoa ja yrittämistä paremman arjen puolesta, vaikkei sitä saavuttaisikaan. Rohkeutta on olla oma itsensä.
Minua kiusattiin ja kiusasin itsekin muita koulussa. Päätin silloin, että pysyn aina seurassa, jossa minua ei kiusata. Siispä aina, kun ystävien kanssa tulee vaikeuksia vaihdan ystäviä. Vasta aikuisiällä olen nyt ymmärtänyt, että rauha tulee asioiden selvittämisestä ja rohkeudesta puolustaa itseään ja muita. Olen erittäin surullinen, etten osannut aikoinaan puolustaa koulukiusattua ystävääni, johon kiusaaminen jätti rankemmin jälkensä. Nuorempina meillä on niin kova tarve tulla toimeen ihmisten kanssa, saada hyväksyntää ja löytää oma paikkamme, että meillä ei ole rohkeutta tehdä aina sitä, mikä olisi oikein. Emme nouse puolustamaan itseämme ja muita, koska haluamme sopeutua joukkoon. Rohkeutta on olla rehellinen ja puolustaa itseään ja muita. Se on osa kasvamista aikuiseksi. Rohkeutta on olla oma itsensä.
Rohkeus ei tarkoita ettemmekö pelkäisi mitään. Se on ennemminkin omien pelkojen, heikkouksien ja epävarmuuksien hyväksymistä ja niiden kanssa elämistä. Rohkeutta on olla oma itsensä, vaikka se ei mielyttäisikään kaikkia. Oman itsensä löytäminen on taas edellytys hyvinvoinnille ja paniikin kanssa elämiselle. Rohkeutta on uskaltaa muuttua, silloinkin kun se on todella vaikeaa.
Usein paniikin kanssa elävät eristäytyvät, koska he alkavat pelkäämään tietynlaisia tilanteita ja välttävät niitä. Näin kävi myös minulle. Seuraavassa kolumnissa käsittelen yksinäisyyttä.
Aalto ei voi elää yksikseen, vaan sen on aina oltava osa kuohuvaa merta, ja samalla tavoin mekän emme voi koskaan kokea elämäämme yksiksemme, vaan meidän on osallistuttava ympärillämme kuohuvaan elämään. -Albert Schweitzer