Ensimmäiseksi pahoittelut, että olen venyttänyt kolumnia näin myöhäiseksi. Olen tullut siihen tulokseen, että tarvitsen lomaa kirjoittamisesta kesäksi. Elämä jatkuu normaalisyötöllä kesälläkin, mutta koen tarvitsevani aikaa kokea, olla ja pohdiskella, jotta inspiroidun uudestaan. Tyhjin käsin en kuitenkaan lähde lomailemaan, vaan aion jättää teille ja itselleni eväitä kesään kirjoittamalla kolumnin asioista, joihin voimme keskittyä kesän aikana, jotta kasvaisimme, kehittyisimme ja löytäisimme itsellemme sopivan tien elämään ilman paniikkeja. Tämä kesä tulee olemaan konkreettisesti eväiden keräämistä syksyä ja elämää varten.
Ammenna ympärillesi asioita ja ihmisiä, jotka saavat sinut onnelliseksi.Ympäristömme ja kokemuksemme vaikuttavat siihen keitä olemme, minkälaisiksi kehitymme ja millaisena näemme maailman. Mieti minkälaisiin asioihin ja ihmisiin haluat kuluttaa aikaasi ja minkälaisten asioiden annat vaikuttaa itseesi. Kirjat, tv-ohjelmat, työ, opiskelu, vapaa-ajan käyttömme, ihmiset kenen kanssa vietämme aikaa, kaikki vaikuttavat siihen minkälaisena koemme maailman. Seuraa mitä ”syötät” itsellesi ja miten se vaikuttaa mielialaasi. Lue, opi ja koe. Uudet ajatukset, haasteet ja kokemukset ovat hyvä tukeva pohja muutokselle. Olkoon kesä täynnä iloa ja asioita, jotka koet itsellesi tärkeäksi. Kun me saamme paljon, on meillä myös jotain mistä antaa ja jakaa. Sieluakin pitää ruokkia.
Älä jää yksin. Jaettu suru ja ahdistus on helpompi kantaa. Tarvitsemme jokainen tukea ja apua elämässämme joskus, eikä mielestäni ole noloa eikä heikkoutta myöntää sitä. Olen itse todella herkkä ja itken helposti liikutuksesta, järkytyksestä, paniikista, surusta tai oikeastaan mistä vain. Tämä ärsyttää todella paljon erästä ystävääni. Eräänä iltana hän soitti minulle ja itki elämänsä haasteen edessä. Hänelle oli heikkoutta itkeä ja tuntea sekä vielä kaikenkukkuraksi myöntää se toiselle ihmiselle, tässä tapauksessa minulle. Ajattelin hetken, että kylläpäs hän varmaan pitää minua sitten heikkona, koska en ainoastaan itke ja jaa surujani ystävieni ja perheeni kanssa, vaan kirjoitan niistä myös netissä. Vain olemalla rehellisesti sitä, mitä olemme, voimme oppia ja opettaa muita. Se, minkä minä näen vahvuutena ja rohkeutena, näkee ystäväni heikkouttena. Poikkeuksetta ihmiset keiden kanssa olen ahdistuksesta ja paniikista jutellut toteavat, että myönnettyään ja jaettuaan todelliset surut, murheet sekä pelot toisen ihmisen kanssa, olo helpottui huomattavasti. Herkkyys tekee meistä inhimillisiä. Itkua ja surua ei tarvitse pelätä, sekin on vain osa elämää.
Ole muutos minkä haluat itsessäsi ja ympäristössäsi tapahtuvan. Ota vastuu omasta onnestasi äläkä jää odottelemaan, että joku muu tekisi sinut onnelliseksi puolestasi. Voit joutua nimittäin odottamaan jonkun aikaa. Jo pienetkin muutokset arjessamme muuttavat elämämme suuntaa. Muutos voi olla pienikin, kunhan suunta vain on oikea. Tiedän, että aloittaminen on vaikeaa, koska joskus olo on todella huono ja yhdestäkään ajatuksesta ei saa kiinni, eikä yksikään tekeminen innosta ja motivoi. Believe me, I know. On tärkeää antaa itselleen aikaa, mutta myös myöntää milloin ei kaikkeen pysty yksin. Pyydä rohkeasti lähimmäisiäsi auttamaan sinua. Parantuminen ja muutos, kaikki tapahtuu elämällä ja kokemalla, ei odottamalla eikä pakottamalla.
Pidä huolta, että lepäät ja urheilet tarpeeksi ja ruokailet terveellisesti, sillä näillä on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiimme. Laita lääkitys kuntoon ja mikä tärkeintä, mieti onko elämässäsi joku, ketä sinä voisit auttaa ja ilahduttaa? Hyvä kannattaa aina laittaa kiertämään. Jos ajattelet, että nyt on jonkun toisen vuoro ilahduttaa sinua, niin jää toki odottamaan jos siltä tuntuu ja katso miten käy.
Haluan kiittää kaikkia lukijoita tästä keväästä ja rohkaista lukemaan kolumneja uudestaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Kertaus on opintojen äiti ja oppiminen elämän kestävä prosessi. Ei siis ole mikään kiire mihinkään.
On lahjoja, joiden arvoa ei voi mitata rahassa. Niiden antaminen perustuu lähimmäisen rakkauteen ja vapaaehtoisuuteen. Niitä ei tule ajatelleeksi, ennen kuin tarve osuu omalle tai jonkun läheisen, korvaamattoman ihmisen kohdalle. –Elinluovutuskortti
Nämä kolumnit ovat minun vapaaehtoinen lahjani teille ja toivon, että voimme myös jatkossa olla toistemme tukena ja auttaa niitä, jotka apuamme tarvitsevat.
Ole ymmärtäväinen ja tule ymmärretyksi. Rakasta ja tule rakastetuksi.
Hyvää kesää kaikille ja nähdään syksyllä!